Näytetään tekstit, joissa on tunniste perhe. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste perhe. Näytä kaikki tekstit
13.7.2020
11.11.2019
Isänpäivän aikaan
Isänpäivä ja Martin nimipäivä sattuivat samaan päivään tänä vuonna. Sydämellinen aamumuna juhlisti aamua.
Sain suostuteltua miehen laittamaan juhlavaloja jo marraskuussa. On niin pimeää, kun ei ole lunta!
Perheemme peuranmetsästäjä vietti syntymäpäiväänsä marraskuun alussa. Isänpäivänä oli kolminkertaiset juhlat, kun saimme onnitella häntäkin ja viettää yhteistä hetkeä. Kaikki kotimaassa olevat perheenjäsenet pääsivät paikalle. Lisäksi vielä kaksi koiraa ilahduttamassa varsinkin minua ja varmaan myös lapsenlapsia.
Nyt kokeilimme jotain aivan uutta kakkua. Tyttären puutarhasta poimitut mustaherukat olivat herkullisia kakun täytteessä olevassa mussessa sekä kakun päällä kiilteen alla.
Vielä maanantaina juhlavalot paloivat luoden mukavaa tunnelmaa.
Arkipäivää jaksaa taas mukavammin, kun on hetken saanut viettää juhlaa. Joulun läheisyys alkaa jo tuntua mukavasti. Sitä on ihanaa odottaa ja lisäillä valoja.
Lumikelejä odotellessa nautin sumuisen luonnon kuvaamisesta.
1.11.2019
Mietteitä pyhäinpäivän aikaan
Ota hänet vastaan, suuri Pyhä Jumala.Ota hänet vastaan, kaipaavia lohduta.
Tämä laulu tuli mieleeni, kun kuulin rakkaasi kuolemasta. On surun aika. Ennen luulin, että suru on työtä. Siihen liittyy suorittaminen, ihan niinkuin sen saisi lopetettua kovalla työllä. Olen oppinut ikääntyessäni,ettei se ole noin. ” Suru jättää jäljen. Siitä ei tarvitse päästä yli eikä selviytyä. Joskus se jättää viiltävän syvän jäljen, joskus vain höyhenen kevyen.” Näin Mari Pulkkinen kirjassaan Surun sylissä. Suru on osa elämää, osa ihmisen syvintä olemusta. Sureminen ei ole mikään häiriötila vaan ihmistä hyvin syvästi koskettava normaali reaktio menetykseen. Sinun surusi on ainutlaatuinen. Vaikka minullakin on surun aika nyt, kun menetin siskoni, en voi sanoa olevani asiantuntija. Oma kokemukseni kuitenkin tuo minulle rohkeutta olla lähelläsi. Olemme molemmat kokeneet surua menettäessämme rakkaan ihmisen. Miten sureva kohdataan? Ei ole sanoja. Osanotto on ihan hyvä toteamus suomen kielellä. Olla vain hiljaa vieressä. Uskaltaisiko halata? Eräs sureva sanoi sen olevan hänelle paras lohdutus. Naapuri tuonut lämmintä keittoa rakkaasi kuolinpäivänä. Miten hyvältä se tuntuikaan. Rakkautta käytännön teoilla. Sukulainen ei jättänyt sinua yksin. Viisasti toimittu. Mikä minua lohduttaa, sinä kysyit. Tärkeintä on se, että Jeesus on kanssani kaikissa elämän vaiheissa. Hän on tärkein osa elämääni ja hän on luvannut olla kanssamme maailman loppuun asti. Mikään elämän vaihe ei ole hänelle vieras. Hän itki kuin ihminen, menettäessään ystävänsä. Hän on elänyt ihmisenä ja ymmärtää meidän kaipauksemme. Pois lähtiessään hän on lisäksi sanonut: ”Älköön sydämenne olko levoton. Uskokaa Jumalaan ja uskokaa minuun. Minun Isäni kodissa on monta huonetta- enhän minä muuten sanoisi, että menen valmistamaan teille asuinsijan. Minä menen valmistamaan teille sijaa mutta tulen sitten takaisin ja noudan teidät luokseni, jotta saisitte olla siellä missä minä olen.” Joh 14:1-3
Låt inte era hjärtan oroas. Tro på Gud och tro på mig. Joh. 14:1-3 sade Jesus.
Let not your heart be troubled:ye believe in God, Believe also in me. In my father's house are many mansions: if it were not so, I would have told you. I go to prepare a place for you. So said Jesus in John 14:1-3.
27.7.2015
Kesäreissu Pohjanmaalle
Matkamme Vaasaan Mustasaaren seurakuntaan Bangladesh tilaisuuteen.
Kirkkotallit Närpiössä.
Korsnäs
Saaranpäiväkahvit meteoriitin putoamispaikalla Söderfjärdenissä
Siltaa pitkin ajettiin tapaamaan Vaasan lähetyspiiriläisiä.
Näkötorni Svädjehamnissa Björköbyn saarella
Svedjehamnissa
Ylistaron kirkossa poikettiin paluumatkalla
Matkamuistona kello mökille.
1.3.2015
Elämän juhlaa ja unelmia
Kilin kolin, kahvin tuoksu
Leipä ja tarjotin.
Pieni kukka lasissa
Ja "paljon onnea vaan"!
Kanssasi synttäriaamusta
Haaveilla saan!
Tule kanssani unelmiin
Iloisiin ja raikuviin! SB
5.8.2013
Heinäkuun touhuja
Olemme nauttineet ihananista mansikoista ja herkullisesta jäätelöstä koko klaanimme voimin monina päivinä mökillä. Meitä on nyt 10 ihmistä ja hyvin olemme mahtuneet tänne matkailuauton ja pienen asuntovaunun avulla.
Olemme saaneet myös osallistua joihinkin kivoihin juhliin. Tässä ollaan kaverin synttäreillä Jämsänkoskella.
Jämsän kirkossa oli juhlallinen konfirmaatio jossa kirkkokuoron penkiltä sain seurata nuorten juhlaa.
Alliumit kukkivat kotona takapihalla naapurien iloksi.
Sormustinkukan juuret ovat takapihan aidan ulkopuolella, mutta kukka työntyy aidan raosta meidän puolelle.
Satukirjat ovat tiiviisti kaytössä, kun lapsenlapset ovat paikalla. Miina ja Manu on nuorimman suosikki.
Kuhmoisten kesäteatterissa katsottiin Viimeisen päälle poliisi ja Himoksella Puntilan isäntä ja hänen renkinsä Matti. Kuva on Kuhmoisista Kalholanniemeltä.
Tässä on linja-autokuski huristamassa kovaa mamma ja koira kyydissään. Kasvin lehdet ovat hyviä matkalippuja ja muuntuvat välillä matkaeväiksi.
Ruuanlaitto on mukavaa kauniissa maisemassa. Miesten osana on grillaaminen ja naiset keittelevät perunat ym tarpeet.
Tytöt olivat Evolla partion Ilves-13 suurleirillä. Kovimme siellä vierailupäivänä ihmettelemässä monen tuhannen leiriläisen telttakylää ja hienoja järjestelyjä.
Partioleiriläiset saivat painaa kädenjäljen seurakuntateltassa. Sanomana oli, että kellään muulla ei ole samanlaista, olet ainutkertainen ja tärkeä.
Heinäkuun lopussa kypsyvät herukat tyttären uuden kotipaikan pihassa. Hänen muuttotohinassaan menee heinä-elokuun vaihde.
Siinäpä kuulumiset meiltä. Iloista touhua päivät täynnä. Niin taitaa olla teillä muillakin, kun kuulumisia ei ole paljoa kesän aikana näkynyt eikä kuulunut.
Vadelmia on saatu seka kaupunkikotimme lähimetsästä että mökiltä poimia kakkuihin ja muffinsinsseihin.
Salaattiaineet on saatu laatikkokasvatuksesta mökin pihassa. Muutenhan meillä ei mitään viljelyksiä ole tällä kivikkoisella tontillamme. Nautimme luonnon kasveista, kauniista sammalesta ja jäkälästä.Olemme saaneet myös osallistua joihinkin kivoihin juhliin. Tässä ollaan kaverin synttäreillä Jämsänkoskella.
Jämsän kirkossa oli juhlallinen konfirmaatio jossa kirkkokuoron penkiltä sain seurata nuorten juhlaa.
Alliumit kukkivat kotona takapihalla naapurien iloksi.
Sormustinkukan juuret ovat takapihan aidan ulkopuolella, mutta kukka työntyy aidan raosta meidän puolelle.
Satukirjat ovat tiiviisti kaytössä, kun lapsenlapset ovat paikalla. Miina ja Manu on nuorimman suosikki.
Kuhmoisten kesäteatterissa katsottiin Viimeisen päälle poliisi ja Himoksella Puntilan isäntä ja hänen renkinsä Matti. Kuva on Kuhmoisista Kalholanniemeltä.
Tässä on linja-autokuski huristamassa kovaa mamma ja koira kyydissään. Kasvin lehdet ovat hyviä matkalippuja ja muuntuvat välillä matkaeväiksi.
Ruuanlaitto on mukavaa kauniissa maisemassa. Miesten osana on grillaaminen ja naiset keittelevät perunat ym tarpeet.
Tytöt olivat Evolla partion Ilves-13 suurleirillä. Kovimme siellä vierailupäivänä ihmettelemässä monen tuhannen leiriläisen telttakylää ja hienoja järjestelyjä.
Partioleiriläiset saivat painaa kädenjäljen seurakuntateltassa. Sanomana oli, että kellään muulla ei ole samanlaista, olet ainutkertainen ja tärkeä.
Heinäkuun lopussa kypsyvät herukat tyttären uuden kotipaikan pihassa. Hänen muuttotohinassaan menee heinä-elokuun vaihde.
Siinäpä kuulumiset meiltä. Iloista touhua päivät täynnä. Niin taitaa olla teillä muillakin, kun kuulumisia ei ole paljoa kesän aikana näkynyt eikä kuulunut.
12.5.2013
Kaikenlaisia äitejä
Sain tällaisen tervehdyksen kaveriltani:
Toukokuun 12. pv. on Äitienpäivä. Tahdon jakaa
Toukokuun 12. pv. on Äitienpäivä. Tahdon jakaa
kanssanne äitienpäivän rukouksen.
Vaikka nämä äidit elivät kauan sitten, he kuitenkin
kokivat samat ilot ja tuskat kuin nykyajan äiditkin
kokevat.
1. Olen Eeva. Poikani Kain tappoi veljensä Aabelin,
koska hän oli kateellinen.
Muistakaamme perheitä, jotka hajoavat kateuden,
kiistojen ja väärinkäsitysten takia.
2. Olen Saara. Olin jo vanha nainen kun synnytin
poikani Iisakin.
Muistakaamme äitejä, jotka ovat iäkkäämpiä, mutta
jotka ovat vastuussa lasten ja lastenlapsien
kasvatuksesta.
3. Olen Mooseksen äiti. Piilotin lapseni ettei valtion
viranomaiset ottaisi häntä minulta pois.
Muistakaamme äitejä, joiden lapset on viety tai
varastettu heiltä taloudellisista syistä tai valtion
säädöksien takia.
4. Olen Sarpatin leski. Sitten kun jauhokuppini on
tyhjä ja öljy loppu, minä ja lapseni kuolemme koska
maassamme on nälänhätä.
Muistakaamme äitejä joiden lapset kärsivät ja
kuolevat aliravitsemuuden takia koska maassa on
nälänhätä, kuivuutta, tulva tai sota.
5. Olen Syyrian foinikialainen nainen. Vaikka Jeesus
kutsui minua koiraksi, kiusasin häntä niin kauan
kunnes hän paransi sairaan tyttäreni.
Muistakaamme äitejä, joiden lapset ovat sairaita tai
vammaisia ja jotka yrittävät kaikkensa auttaakseen
lapsiaan.
6. Olen Jaakobin ja Johanneksen äiti. Pyysin
Jeesukselta jos poikani saisivat erikoispaikan hänen
luonaan taivaassa.
Muistakaamme äitejä, jotka uskovat ettei heidän
lapsensa voi tehdä mitään väärin ja ansaitsevat
erikoishuomiota.
7. Olen Maria. Katsoin kun lapseni kärsi ja kuoli
ristillä.
Muistakaamme äitejä, joiden lapset kärsivät ja
kuolevat.
8. Olen Loois. Eunice ja minä opetimme
Timoteukselle, pojallemme ja pojanpojallemme,
Jeesuksesta.
Muistakaamme äitejä, jotka opettavat lapsilleen
Jeesuksesta.
9. Olen leski Nainista. Jeesus herätti poikani
kuolleista, etten minä jäisi rahattomaksi.
Muistakaamme äitejä, jotka joutuvat jostain syystä
kasvattamaan lapsensa yksin.
10. Olen yksi lukemattomista naisista. En voinut tulla
äidiksi vaikka olisin halunnut sitä kovasti.
Muistakaamme naisia, jotka eri syistä eivät voi tulla
äidiksi.
Hyvää Äitienpäivää kaikille äideille.
Aamen.
Pastori Arleen, Thunder Bay, Hilldale luth. church
4.12.2012
Adventin aikaan
Päivien laskeminen on alkanut. Lapset laskevat aikaa joulupukin tuloon. Minä lasken päiviä siihen, kun saan kaikki perheenjäsenet lähelle.
Ensimmäisenä adventtina syttyi kalenterikynttilä jonka toivat tuliaisiksi innokkaat kaverit jotka haluavat oppia swahilin kieltä. Jotkut heistä ovat käyneet Itä-Afrikassa ja yksi on taas lähdössä sinne. Heidän kanssaan on hauskaa opiskella joitain tärkeimpiä fraaseja. Tervehtiminen on jo opittu ja eilen laskettiin kymmeneen. Moja, mbili, tatu, nne, tano, sita saba, nane,tisa, kumi. Niin se menee.
Hauskaa, että saamme palautella kieltä mieleen nyt kun vieläkin odotamme pääsyä Tansaniaan. Viisumin tulo on sitkeää. Helpottavaa on ollut tavata muitakin jotka olisivat olleet jo kuukausikaupalla valmiita matkustamaan, mutta odottavat meidän laillamme edelleen.
Ensimmäisen adventin aikaan on ollut tapanani leipoa lapsen lasten kanssa pipareita. Tytöt ovat jo niin isoja, että taikinaa säästyy paistettavaksikin.. Kaksi vuotias mussutteli taikinaa, mutta sai monta omaa piparia pellillekin. Hän oli niin jauhoinen, että paita ja housut piti puistella, kun essu unohtui ottaa käyttöön. Sain houkuteltua hänet välillä leikkimään, että tytöt saivat kaulita ja leipoa rauhassa.
Viime viikolla saimme mustaan joulukuun keliin muutoksen, kun parina päivänä oli lumimyräkkä ja lunta tuli monta senttiä. Takapihan lyhdystä tuli lumitaideteos. Lumi on ihanan kevyttä pakkaslunta.Lumityöt on kevyt tehdä. Meidän talossa lumityövuorot vaihtuvat viikottain. Onneksi ei ole isoa pihaa kolattavana! Meidän takapiha saa olla kauniin lumen peittämä, ei tarvitse lumitöitä siellä tehdä.
Tänä aamuna lähdin kävelylle -20 asteen pakkasessa. Ei palele, kun on tarpeeksi päällä.
Synkän. lumettoman syksyn jälkeen jopa aurinko näyttäytyy ja saa lumen kimaltelemaan timantteina. Oli tyyni aamu ja siksi hyvä kävellä ja nauttia kirkkaasta kelistä. Tuulisena päivänä ei näin kylmässä tee mieli ulos. Mietin tytärtä joka on nyt Mongoliassa. Sääkartta näytti sinne -37 astetta! Siellä näyttää tuulevan aina. Pakkanen on silloin varmaankin kauhean jäätävä!
Ensimmäisenä adventtina syttyi kalenterikynttilä jonka toivat tuliaisiksi innokkaat kaverit jotka haluavat oppia swahilin kieltä. Jotkut heistä ovat käyneet Itä-Afrikassa ja yksi on taas lähdössä sinne. Heidän kanssaan on hauskaa opiskella joitain tärkeimpiä fraaseja. Tervehtiminen on jo opittu ja eilen laskettiin kymmeneen. Moja, mbili, tatu, nne, tano, sita saba, nane,tisa, kumi. Niin se menee.
Hauskaa, että saamme palautella kieltä mieleen nyt kun vieläkin odotamme pääsyä Tansaniaan. Viisumin tulo on sitkeää. Helpottavaa on ollut tavata muitakin jotka olisivat olleet jo kuukausikaupalla valmiita matkustamaan, mutta odottavat meidän laillamme edelleen.
Ensimmäisen adventin aikaan on ollut tapanani leipoa lapsen lasten kanssa pipareita. Tytöt ovat jo niin isoja, että taikinaa säästyy paistettavaksikin.. Kaksi vuotias mussutteli taikinaa, mutta sai monta omaa piparia pellillekin. Hän oli niin jauhoinen, että paita ja housut piti puistella, kun essu unohtui ottaa käyttöön. Sain houkuteltua hänet välillä leikkimään, että tytöt saivat kaulita ja leipoa rauhassa.
Viime viikolla saimme mustaan joulukuun keliin muutoksen, kun parina päivänä oli lumimyräkkä ja lunta tuli monta senttiä. Takapihan lyhdystä tuli lumitaideteos. Lumi on ihanan kevyttä pakkaslunta.Lumityöt on kevyt tehdä. Meidän talossa lumityövuorot vaihtuvat viikottain. Onneksi ei ole isoa pihaa kolattavana! Meidän takapiha saa olla kauniin lumen peittämä, ei tarvitse lumitöitä siellä tehdä.
Tänä aamuna lähdin kävelylle -20 asteen pakkasessa. Ei palele, kun on tarpeeksi päällä.
Synkän. lumettoman syksyn jälkeen jopa aurinko näyttäytyy ja saa lumen kimaltelemaan timantteina. Oli tyyni aamu ja siksi hyvä kävellä ja nauttia kirkkaasta kelistä. Tuulisena päivänä ei näin kylmässä tee mieli ulos. Mietin tytärtä joka on nyt Mongoliassa. Sääkartta näytti sinne -37 astetta! Siellä näyttää tuulevan aina. Pakkanen on silloin varmaankin kauhean jäätävä!
1.9.2012
Syyskuussa synttäreitä
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)

































