Ihmeellinen talvi 2020

Tämä talvi on ollut toisenlainen, kuin moneen vuoteen koetut talvet. Välillä on ollut lunta hiukan ja aurat ovat saaneet töitä. Sitten taas pitkiä lumettomia kausia.  Mökillä ovat jäkälät olleet näkyvissä pikku vuorellamme.

On ollut joitakin pakkaspäiviä ja olen tehnyt jääkukkia. Metsässä on saanut ihailla Luojan käden tekemiä kauniitä huurrutettuja kasveja.

2020 ensimmäinen bloggaus

Jopas nyt on outoa, kun en pysty järjestämään kuvia. No, ei se mitään halusin nämä tallentaa. Jäniksen jäljet ovat muistona päivästä 23.1.2020 jolloin tuli 47 vuotta siitä, kun menimme kihloihin. Aurinkoinen kuva Lamminsuolta, kertoo siitä kuinka monen lumettoman päivän jälkeen satoi lunta. Tämä on ollut hyvin leuto talvi etelä Suomessa. Lapissa on ollut kovia pakkasia ja runsaasti lunta. Ystävä sieltä kertoi, että alkaa olla vaikeuksia, kun lumi painaa katoilla ja lumitöitä on ollut rajattoman paljon.
Kauniit juhlapöydän kattaukset ovat Lapuan piispan vierailusta meidän seurakuntaan. Perjantaina oli messu ja sen jälkeen juhlavat kahvit ja piispan haastattelutilaisuus. Olin keittiössä vapaaehtoishommissa. Se oli mukavaa kivan porukan kanssa. Ainoa harmi on se, että en kuullut tilaisuuksista mitään. Onneksi puoliso oli siellä ja sain hänen kauttaan raportin.

Isänpäiväajatuksia

Hyvää isänpäivää 

sinulle jolla on aikuiset lapset

Sinulle jolla on lapset vielä kotona

Sinulle joka olet menettänyt lapsesi

Sinulle joka kaipaat lastesi tapaamista tänäänkin

Sinulle joka kaipaat isääsi

Isäni opetus tänäänkin mielessä:anna kukkaset rakkaallesi hänen eläessään.

Mietin tässä

...että ET-lehden päätoimittaja kirjoittaa tärkeästä asiasta. Hänen kirjoituksensa saa minut kaipaamaan monia ystäviä joiden kanssa haluaisin viettää aikaa, mutta en pysty välimatkojen ja perheen suunnitelmien vuoksi tapaamaan heitä nyt. Usein tekstiviestit ovat ainoa yhteydenpitotapa. Näin Riitta Korhonen kirjoittaa pääkirjoituksessa :

" Yhteiset muistot ovat tärkeitä. Suhteet tarvitsevat bensaa pysyäkseen vireinä. Koulu- ja opiskeluaikaiset toveruudet eivät säily, jos muisteltavana on vain omat ja opettajien toilailut...Ystävyys ei kehity tekstiviesteillä, eikä suhde omiin lapsiin syvene, jos kaikki yhdessä koettu on vuosikymmenien takaista. 

Tarvitaan uusia muistoja, uusia kokemuksia,yhdessä nauramista ja selviämistä. "

Kuinka kaipaankaan...