Eräs lahjani

Ystävälleni  1.3. 2011

Moni luoksesi tänään halulla kulkee,

moni Sinut tänään syleilyyn sulkee.

Moni Sinulle tänään puheita laatii,

sitä ystävyys, toveruus kaikilta vaatii.

Täytät tänään 60 vuotta,

sen juhlintaan aika ei kulune suotta.

Kuusseiska (lähes) tässä Sinulle puhuu

ja perässäkäyville muillekin huhuu.

60 vuotta on näköalapaikka, vuori,

sieltä nähdä voi, mitä on olla nuori.

Sieltä nähdä voi, mitä vielä on matkaa,

miten polkua taittaa ja taivalta jatkaa.

Sieltä nähdä voi tulon päivän ehtoon,

kun muistot häipyvät ajan kehtoon.

Oli nuoruus uhoa, luomista uran,

oli porskutus läpi loskan ja kuran.

Oli rakkauspuuskia – ne purjetta kantoi,

ne suonissa sykki ja intoa antoi.

60 vuotta: on matkalla vielä suruja surra,

on nauruja nauraa ja hammasta purra.

60 vuotta: mitä eniten löytyy eestä?

Se on aikaa tyyntä, rauhaisaa, seestä.

On harkinta, elämäntaito vakaa,

sen ikä, kokemus ja perhekin takaa.

Ei tarvitse näyttää kellekään mitään,

ei tarvitse reuhtoa länteen, ei itään,

vain olla oma itsensä – se suuri tai pieni,

on käytävä eteenpäin vain oma tieni.

Saa virheitä tehdä ja olla väärin,

on mitta itsessä: mitä haluaa – mielin määrin.

Jos itselleen riittää, saa muillekin riittää,

jos toiset moittii, voi itseään kiittää.

Käy ylväästi loppua elämän radan,

ehkäpä ylität vielä täyden sadan.

Olkoon Jumalan siunaava elosi tie,

se Vapahtajan kanssa perille vie.

Tuntematon runoilija