Lauantailenkillämme ihailimme vehreitä banaanilehtoja. Ruokabanaanin lajikkeita on monta. Keskustelimme paikallisten matkatovereiden kanssa erilaisiin ruokalajeihin sopivista lajikkeista. Saimme paljon uutta tietoa.
Me kerroimme heille perunalajeista. He kutsuvat meikäläisiä perunoita viazi viringo, eli pyöreä peruna. Toinen perunatyyppi täällä on bataatti eli viazi sukari.
Ihmetystä herättää se, että keitämme joskus perunat kuorineen. Perunamuusi on heidän mielestään suomalaisten ugalia. Ugali on lähes päivittäin käytettävä paksu maissipuuro. Sitä syödään papu-, vihreälehti- tai lihakastikkeen kanssa. Mekin syömme sitä mielellämme. Perunamuusia on saatava välillä.
Kävelyllä tulee vastaan myös paikallista hiusmuotia. Tälläkertaa kuva naisesta jolla oli kampauksessaan ohuen sähköjohdon näköistä materiaalia jota kutsutaan rastaksi. Kaikkia keinotekoisia hiuslisäkkeitä sanotaan rastaksi. Sitä on kiinnitetty omiin hiuksiin. Kampaustyylin nimi on sipulit -vitunguu.
Sadeaikana kävelylenkit eivät ole kovin pitkiä. Nyt sateessa oli taukoa niin, että jouduimme kävelemään ylös jyrkkää mäkeä liukasta polkua pitkin sateessa Iteten ala-asteelta kotiin.
Kolmas kuva on koululta. Luokissa ei ole suljettavia ovia eikä ikkunoita. Pulpetit ovat monen kokoisia ja -mallisia. Edessä oleva valkoinen levy on taulu. Luokan katossa oli iso aukko. Onneksi se on etuosassa, niin oppilaat eivät kastu pulpeteissaan.



Elava kertomus taas! Sipulikampaus muistuttaa kylla enemman papiljotteja rastoineen!Ei tietenkaan millaan pahalla sanottu ;)Sita vain jain ihmettelemaan,milla siihen valkoiseen levyyn kirjoitetaan?
VastaaPoistaOn vaikea enaa hyvaksya lansimaisten opettajien ja oppilaiden marinoita materiaalin puuttumisesta!
tupu
Mahtavaa, että kerrot näitä tarinoita ja julkaiset kuvia, vaikka homma ei käy siellä useinkaan käden käänteessä.
VastaaPoistaSiunattu asia tuo sade. Vaikka soi sitäkin tulla liikaa joskus. Tänä vuonna soisi tansanialaisille hyvän sadon. Miltä nyt näyttää siellä? Liukkaat polut kerovat melkoisista sateista kyllä...
Kouluoloistakin on aina kiva kuulla, vaikka rakennukset ja luokkatilat näyttävätkin ankeilta. Sen sijaan siellä puhuttelee into, jolla lapset menevät kouluun ja haluavat oppia.