Ei masennusta voi karkuun juosta
sanoa, en huoli tuosta.
Se tulee kun on tullakseen.
Kristuksen sylissä siihenkin meen.
Olen vain hiljaa, mitään en jaksa.
Mietin, korkea elämän taksa.
Näin sen muistan kun menneitä mietin,
masentuneena päiviä vietin
Nyt sua tässä muistuttaa saan.
Sulla on lupa olla vaan.
Laila Laukkanen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
tervetuloa kommentoimaan!